Olen viihtynyt nykyisessä ammatissani hierojana ja fysioterapeuttina 13 vuotta. On ollut etuoikeutettua työskennellä Suomen parhaiden terapeuttien ja valmentajien kanssa. Olen ollut mukana sekä ammattilais- että amatööriurheilussa niin nuorten kuin aikuistenkin parissa; fysioterapeuttina 10 vuotta sekä valmentajana yli 20 vuotta. Terapeuttina asiakaskuntani on ollut monipuolinen, istumatyöntekijöistä huippu-urheilijoihin. Olen iloinen siitä, että olen voinut yhdistää minulle tärkeät asiat eli urheiluvalmennuksen sekä fysioterapiatyön.
Työkaluja arkeen
Pidän tavoitteellista kuntoutusta tärkeänä. Tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteeseensa sopivaksi. Urheilijalle se on usein kuntoutuminen takaisin lajiharjoitteluun. Istumatyöntekijälle se voi olla aluksi omasta vaivasta oppiminen, kivuton työpäivä tai paremmat yöunet. Kuntoutukseen kuuluu tiedon jakaminen ja jatkuva vuorovaikutus, joista ihminen saa työkaluja itsensä hoitamiseen pitkäksi aikaa. Siksi on tärkeää, että kuntoutuksessa hyödynnetään viimeaikaisin tutkittu tieto, terapeutin ammattitaito sekä ihmisen oma asiantuntijuus kehostaan ja elämäntilanteestaan.
Fysioterapiakäyntien seurauksena ihminen pystyy vaikuttamaan itse omiin asioihinsa paremmin ja oppii soveltamaan opittuja asioita tulevaisuudessa. Hyödyt voivat olla suuret, esimerkiksi loukkaantumisen tai selkäkivun ennaltaehkäisyssä tai siinä, että henkilö osaa tulevaisuudessa tehdä hänelle oikeita asioita ajoissa.
Fysioterapeutin työ on valmentamista
Loukkaantuneella urheilijalla kuin myös akuutissa tai pitkäkestoisessa kivussa ihmisellä on usein huoli siitä ”mitä tämä on” tai epävarmuus palautuuko aikaisempi tila takaisin. Urheilijan on oltava urheilija 24/7. Urheilijalle huoliajatuksia saattavat olla: Pääsenkö enää samalle tasolle kuin ennen loukkaantumista? Miten valmentaja tai joukkuetoverit suhtautuvat minuun? Olenko kuntoutumisen jälkeen enää samanlaisessa sosiaalisessa asemassa kuin aikaisemmin? Sama pätee meihin kaikkiin, haluamme elämänlaadun olevan hyvää 24/7 ja saatamme pohtia omaa asemaamme esimerkiksi työpaikalla. Kipu saattaa häiritä yöunta, työntekoa, parisuhdetta, sosiaalisia suhteita tai mielialaa. Tämän kokonaisuuden huomioiminen on tärkeää terapiaprosessissa.
Mitä olen oppinut urheilijoiden kuntoutuksesta suhteessa jokaiseen ihmiseen?
Urheilijan kuntoutus on harjoittelukausi, joka valmistaa lajiharjoitteluun.
Urheilijan kuntoutuksessa urheilija voi kuntouttaa vaivaansa ja tehdä samalla monipuolista kehittävää harjoittelua. Näiden yhdistäminen vaatii kokemusta kyseisen vamman kuntoutuksesta, suunnitelmallista etenemistä, tiedon jakamista sekä jatkuvaa vuorovaikutusta terapeutin ja urheilijan välillä. Kuntoutusjakso on progressiivinen harjoittelukausi kohti lajiin paluuta.
Sama pätee kaikkeen kuntoutukseen. Ihmistä voidaan auttaa kokonaisvaltaisesti kohti hänen omaa tavoitettaan: oli tavoitteena paremmat yöunet, hallinnan tunne vaivastaan, uuden elämäntavan omaksuminen, kivuton työpäivä tai itse tehdyt liikkeet vaivan parantamiseksi. Usein tavoite on parempi elämänlaatu suhteessa nykyhetkeen. Jokaisella on se omansa. Ja siksi pidän työstäni.
Comments