Selkäkipu ei johdu huonosta ryhdistä

Mitä tarkoitetaan hyvällä ja huonolla ryhdillä?

Mitä sinulle tarkoittaa hyvä ryhti? Yleiskielessä hyvällä ryhdillä todennäköisesti tarkoitetaan sellaista selän asentoa, joka on mahdollisimman lähellä vain yhtä symmetristä ja biomekaanisesti tarkkaa asentoa. Tässä asennossa oletetaan kehon symmetrian, linjojen ja oikeanlaisten kulmien suhteessa toisiin kehon osiin olevan hyvä ryhti. Tästä ajatuksesta poikkeavia asentoja kuvaillaan termillä huono ryhti.

Aiheuttaako huonossa ryhdissä istuminen selkäkipuja?

Saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta hyvässä ryhdissä ei tarvitse jatkuvasti istua. Harva asento on selälle huono ja kannattaa istua sellaisissa asennoissa, jotka ovat sinulle mahdollisimman luonnollisia. Millä tämä perustellaan?

Huonon ryhdin ja selkäkipujen yhteys on heikko, eikä huonoa ryhtiä voida pitää automaattisesti selkäkipujen aiheuttajana tai riskitekijänä. Haasteena ryhtikeskustelussa on myös se, että mitään täydellistä ryhtiä tai istuma-asentoa ei ole pystytty määrittelemään eikä mitään asentoa voida pitää automaattisesti hyvänä tai huonona. Kun tarkastellaan kivuliaiden sekä kivuttomien ihmisten ryhtejä, niissä ei näyttäisi olevan eroa ja yksilöllinen vaihtelu on suurta. Suora syy-seurausyhteys niin sanotun huonon ryhdin ja kipujen välillä puuttuu.

Kannattaako hyvää ryhtiä tavoitella?

Kyllä, jos se on sinulle hyvä ja luonnollinen asento. Väkisin mihinkään asentoon ei kannata itseään laittaa. Voit myös miettiä, mikä on sinulle hyvä ryhti ja mikä merkitys sillä on. Selkävaivoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn on yritetty vaikuttaa istuma-asennon korjaamisella, työpöydän säädöillä, uudenlaisilla tuoleilla ja muilla ergonomiaan liittyvillä muutoksilla. Näillä ei valitettavasti ole toistaiseksi todettu olevan vaikutusta selän oireiluun tai oireilun ennaltaehkäisyyn.

Voiko siis istua missä asennossa tahansa?

Kyllä ja ehkä ei. Asian ydin on todennäköisesti siinä, mikä on sinulle luonnollista ja kuinka pitkään istut missäkin asennossa. Lyhyellä istumisella lysähtäneessä asennossa ei ole osoitettu olevan haittavaikutuksia selkärangan liikkuvuuteen tai asentotuntoon. Pienet muutokset asennossa voivat olla vain hyvästä eikä voida sanoa, että joku asento on toistaan parempi.

Pitkäaikainen kuormitus samassa asennossa, myös täydellistä ryhtiä tavoitteleva asento, liikkumattomuus tai vartalolihasten lisääntynyt jännitys saattaa selittää alaselkäkivun ilmaantumista. Lisäksi selkäkipuiset usein jännittävät kehoaan enemmän.

Paljon poikkeava ryhti lisää rangan biomekaanista kuormitusta ja saattaa altistaa selkäkivulle sekä pää eteen työntyneenä pitkän aikaa saattaa altistaa niskakivulle. Mutta näissäkin on yksilöllisiä eroja, ja näiden syy-seurausyhteys yleistyksenä on heikko.

Yhteenvetoa

Yhtä optimaalista ryhtiä on vaikea määritellä ja yksilöllinen vaihtelu ryhdeissä on suurta. Kivuliaiden ja kivuttomien ihmisten ryhdeissä ei vaikuttaisi olevan eroja, eikä voida sanoa, että jokin ryhti tai asento olisi toistaan parempi. Huonoa ryhtiä ei voida siis syyllistää suoraan kipujen aiheuttajaksi tai vetää johtopäätöstä, että selkä tulee kipeytymään tietynlaisessa ryhdissä. Pitkään jatkuvat jännittyneet asennot, myös täydellinen ryhti, saattavat altistaa selän oireiluille, mutta tässäkin pitää huomioida muut tekijät.

Mitkä muut tekjät?

Selkäkivut ovat monimuotoisia ja harvoin niihin löytyy yksi ainoa tai yksiselitteinen syy. Jokin asento voi olla toiselle paras mahdollinen ja toiselle se saattaa tuottaa esimerkiksi niskan oireilua.

Selkä- ja niskakivut voivat olla yhteydessä istumisen lisäksi moneen muuhun asiaan, esim. muuttuvaan tai pitkäaikaiseen kuormitukseen, elämäntapoihin, stressitekijöihin, elämänmuutoksiin, tarkkuutta vaativiin töihin tai joihinkin muihin syihin. Lisäksi kun mitä tahansa tekee liian pitkään: juoksee, nostelee painoja, valvoo tai istuu, keho rasittuu ja sen seurauksena se voi alkaa oireilemaan.

Mikä siis ohjeeksi?

Istu siis erilaisissa asennoissa, myös huonoryhtisissä ja lysähtäneissä asennoissa. Mielestäni ei ole mitään absoluuttisia hyviä ja huonoja asentoja, on vain asentoja ja asennon tuomaa yksilöllistä kuormittamista. Istu sinulle luonnollisissa ja erilaisissa asennoissa, pidä taukoja ja mahdollisuuksiesi mukaan ota liikuntaa mukaan arkeesi.

Olen aikaisemminkin sanonut, että kaikki kehoon liittyvät asiat ovat todella yksilöllisiä, joten emme koskaan voi 100 %:sti olla varmoja, että jokin asia on tai ei ole. Toivon, että sait tästä tekstistä näkökulmaa siitä, että huonoryhtisyyden yhteys kipujen aiheuttajana on ollut jo pitkään myytti. Itseään tai ryhtiään ei kannata jäädä syyttämään.

Mikäli sinulla on arkeasi tai työpäivääsi häiritsevää kipua tai särkyä, kannattaa tulla käymään esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolla ja saamaan ohjeita siitä, mitä olisi hyvä huomioida omassa tilanteessasi ja kuinka edetä tilanteesi kanssa.

Lisätietoa vapaista ajoista saat täältä.

Mietitkö miten tutkimustieto voidaan yhdistää yksilölliseen fysioterapiaan? Kannattaa katsoa tämä hyvin selventävä ja informatiivinen video aiheesta. Video löytyy YouTubesta ja videoon pääset tästä.

Lähdetietoa: Niskakipu (aikuiset), Käypä hoito -suositus 2017. Internetlähde. Käytetty lähteenä lokakuussa 2020.

Alaselkäkipu, Käypä hoito -suositus 2017. Internetlähde. Käytetty lähteenä lokakuussa 2020.

Hyvänlaatuisen niskakivun hoito perusterveydenhuollossa 2019: Karppinen, Jaro – Laimi, Katri – Holopainen, Riikka – Lausmaa, Mikko – Paukkunen, Maija – Simula, Anna-Sofia – Arokoski, Jari. Käytetty lähteenä lokakuussa 2020. Internetlähde. Käytetty lähteenä lokakuussa 2020.

Swain CTV, Pan F, Owen PJ, Schmidt H, Belavy DL. No consensus on causality of spine postures or physical exposure and low back pain: A systematic review of systematic reviews. J Biomech 2019 (painossa). Doi: 10.1016/j.jbiomech.2019.08.006

Grob D, Frauenfelder H, Mannion AF. The association between cervical spine curvature and neck pain. Eur Spine J 2007;16:669–78

Laird RA, Gilbert J, Kent P, Keating JL. Comparing lumbo-pelvic kinematics in people with and without back pain: a systematic review and meta-analysis. BMC Musculoskelet Disord 2014;15:229

Suosittelen lisäksi lukemaan kollegani haastattelun Helsingin Sanomista: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006645857.html